No niinhän siinä sitten kävi, että en raskinut ostaa konetta, vaan rakentelin sellaisen ylijäämäosista
Projekti sai alkunsa kun SecondWavelle kävi "työtapaturma" oman koneensa kanssa. Kotelon tuuletus petti ja emolevyn konkat päättivät sanoa järjestyksessä poks-poks-poks! Rahan miehenä hän sitten osti uuden laudan koneeseensa ja antoi entisen emolevyn minulle ilmaiseksi.
Juttelin toisen kaverin kanssa ja häneltä olisi jäämässä ylimääräiseksi 1 GHZ:n AMD Duron prosessori ja siihen sopiva jäähdytyssiili ja tuuletin, jotka hän voisi vaihtaa vanhaan romuun. Rahaa ei siis kulunut tähänkään ostokseen yhtään. Kiintolevyjä, näytönohjaimia, verkkokortteja yms. sälää oli muutenkin nurkat täynnä ja kun vielä kotikoneen hiljennyksessä tarpeettomaksi jäänyt HECin virtalähdekin oli vielä tallessa, ei projektista uupunut enää muuta kuin muistit ja kotelo. Rahaa oli siis tähän mennessä mennyt pyöreät 0 Euroa! Työkaveri sattui onneksi löytämään 266 MHZ:n DDR-muistia sopivat 256 Megaa vielä sopivampaan hintaan ja sopiva kotelokin löytyi projektiin.
Kaikki tarvittava sälä oli siis tallella, mutta emolevy oli edelleen rikki. Seuraavaksi etsimään sopivaa emolevynraatoa tietokoneiden hajottamolta. Ensimmäisessä laudassa sattui olemaan tarvittavat 6 kpl 2200 uF 10 V:n konkkia ja koska emolevy oli palanut, senkin sai ilmaiseksi mukaan. Sitten vaan konkkien vaihto (Hermojen säästämiseksi teetätin sen alihankintana
) ja kasaamaan konetta.
Pikaisesti kasattuna koko laitteisto näytti tältä:
Varsin siistin ja turvallisen näköinen paketti, eikö totta
Koko roska on kasattu lehden päälle, ettei emolevyn alaosa olisi pahasti oikosulussa. Näytönohjaimen asennut ei ole kovin tukeva ilman koteloa eikä asennus muutenkaan kestä maanjäristystä. Eipä silti, dippien ja jumppereiden muuttaminen onnistuu näin aika paljon helpommin kuin kotelossa.
Tältä näyttävät 6 uutta konkkaa emolevyssä:
Oli muuten varsinainen ihme, ettei tuo alapuolella oleva nuolella merkitty konkka ollut poksahtanut, vaikka vieressä oli tulipunaisena hehkunut tuulettamaton prosessori:
Kun kaikki piuhat oli kiinni, kertoimet ja väylä oikein, sekä coren jännite tarkastettu, oli aika laittaa kone ensimmäistä kertaa tulille. Virtakytkimen puuttuminen haittasi käynnistystä vähän, mutta sopiva tökkäys ruuvimeisselillä emolevyn pinniin herätti koneen henkiin:
Hepsankeikkaa! Kone lähti käyntiin niin kuin ei mitään. Kondensaattoreiden vaihto oli auttanut ja emolevy pörräsi kuin vanhoina hyvinä aikoinaan. Sitten kiivaasti asentelemaan käyttis koneeseen. Kun kone oli iskussaan, sitä pystyi vähän ylikellottamaankin. Harmittavasti siitä ei tullut kovin stabiili viritettynä, joten kallo tippui melko nopeasti takaisin 1000 MHz:iin.
Kun kone oli aikansa pyörinyt, oli aika purkaa vanha ATX-kotelo joutavista osista (P375 ja 96 Mt muistia). Tällainen oli riisuttu kotelo ennen rakentamista:
Ja tällainen rakentamisen jälkeen uusilla osilla kalustettuna:
Hyvä tuli mummon jalasta! Rahaa ei kulunut kuin murto-osa vastaavan koneen ostamisesta ja nurkatkin siistiytyivät ylimääräisistä osista. Nauhoitus toimi tällä koneella kuin moppe ja myös livekuvaa pystyi jo katselemaan ilman pahampaa nyhtämämistä sekä käyttämään jopa pausea esim. jääkaapilla käydessään.
Konetta on viritelty huomattavasti vielä tämänkin jälkeen, mutta siitä lisää lähipäivinä!
Onneksi tuli ajateltua juttu läpi ennenkuin jätti lähettimen pyörimään ja testailinkin multicastia vain adsl-purkki sammutettuna.
